Haluatko, että yrityksestänne puhutaan selän takana pahaa vai hyvää?

Kirjoitin elokuussa vieraskynän TalentAdoren blogiin siitä, kuinka äärimmäisen tärkeää organisaation kuin organisaation on kohdella jokaista työnhakijaa arvokkaasti ja ajanmukaisesti. Bloggaus on julkaistu TalenAdoren blogissa täällä, mutta kopioin sen myös omaan blogiini tähän alle.

Lähettäjä: XYZ HR-tiimi 4.7.2017

Vastaanottaja: Pipsa Aro

Aihe: Kiitos hakemuksestasi XYZ:lle

“Hyvä Pipsa Aro,

Rooli: Digimarkkinointipäällikkö

Kiitos hakemuksestasi ja kiinnostuksestasi XYZ Digimarkkinointipäällikön tehtäviin.

Olemme nyt valinneet ne kandidaatit, joiden kanssa jatkamme rekrytointiproseessin seuraavaan vaiheeseen.”

—> Niin vähän ajattelinkin, kun lähetin hakemukseni työpaikkaa varten 29.4., siis 66 päivää aikaisemmin. 😂

ITKUNAURU VAI IHAN ITKU VAAN

Kaikkia tällainen ei itkunaurata. Tiedetään, teillä on siellä ihan jäätävä kiire, resursseja nolla, ihmisiä saati rahaa minkään sortin softiin saati hlökohtaiseen kontaktoimiseen ei ole. Onko kuitenkin paras ratkaisunne tähän hyvin yleiseen ongelmaan lähettää geneerinen “ei kiitos” -maili 2kk työhakemuksen vastaanottamisen (ja työpaikkailmon deadlinen) jälkeen? Sitten se on. Ja se on tietysti parempi kuin olla lähettämättä mitään, koskaan. Vai onko teillä jokin työnhakijarakastavaisempi ratkaisu käytössä? Kerro vaikka kommenteissa, kiinnostaa oikeasti!

TYÖNHAKIJAN TAIVAS

Anywho. Parhaimmillaan työnhaku on ihanaa. Se jännittää, kutkuttaa, mahassa muljahtelee, työnhakija tuntee, että: “TÄÄ se on, tää tässä on mun unelmaduuni! En kestä, mitä jos mä saankin sen?!? 😍 Tällaisia hakijoita on paljon, ja näin innostunut ja motivoitunut työntekijä olisi yrityksille lottovoitto. Mieti, kun omaan rekryilmoitukseesi tulisi tällaisella asenteella höystetty, pätevä hakija – tai kymmeniä?!?

TYÖNHAKIJAN HELVETTI

Ja sitten niitä tuleekin, mutta kukaan ei kerro heille mitään, ei ilmoitusta hakemuksen vastaanottamisesta, ei mitään. On kauhistuttavaa, kuinka se on enemmän sääntö kuin poikkeus, että rekryprosessi on hakijan näkökulmasta musta aukko. Se imee kaiken sisäänsä eikä mikään palaa enää elossa takaisin.

Kun kuuntelen mentoroitavieni tarinoita työnhausta, tämä on ensimmäinen esille nostettu negatiivinen asia. › Joko robottimaiset “ei kiitos, [insert first_name last_name]” -hylkyviestit tai se heinäsirkkojen sirkutus. Tiedätkö sinä, millaisia tunteita edustamasi yrityksen nimi herättää työnhakijoissa? Tiedätkö, millaisia tarinoita teistä kerrotaan?

En aio tässä käydä niitä samoja asioita, joita tämän asian tiimoilta aina käydään: epäilykset rekrytoinnin tehokkuudesta, työnhakijoiden epäkunnioittamisesta, mahdollisesta ylimielisyydestä, yrityksen arvojen laadusta jne jne.

KUN HOMMAT HOIDETAAN HIENOSTI

Sen sijaan: kuulin taannoin tarinan mentoroitavaltani eräästä työnantajasta ja sen perustajajäsenistä, joilla oli aivan erityislaatuinen lähestymistapansa asiaan. He ottivat asiakseen puhua jokaisen hakijan kanssa henkilökohtaisesti prosessin edetessä: pitivät jokaisen loopissa, keskustelivat, kuuntelivat, ja vielä prosessin ihan lopussa antoivat siitä pudonneille pari leffalippua kiitokseksi heidän kiinnostuksestaan.

Firman nimi jäi mieleen, eikä pelkästään iloiselle mentorille vaan eritoten nuorelle työnhakijalle ja kaikille hänen ystävilleen – ja Linkkari-verkostolleen. Näin niitä hommia hoidetaan! 💪💪 Tämä firma oli pieni, eli “kyllähän sellaisella on aikaa”, mutta heillä on sata kertaa vähemmän resursseja hoitaa tätä kuin isolla firmalla. On ajateltu resursointia laatu edellä.

Tärkeää on se, että ko. firma saa jatkossakin laadukkaita hakemuksia vahvoilta kandidaateilta ihan pyytämättä, koska puskaradio. Eikö ookin vaan jotenkin ihan super kätevää – varsinkin tässä osaajapulassa – että tällainen maine kiirii firman edellä! 🦄

JAA NIIN KENEN HOMMA?

Nyt, herran vuonna 2018, viimeistään on aika ymmärtää hakijakokemuksen tärkeys yrityksesi menestyksen kannalta. Pidän mustavalkoisuuksista ja siksi kysyn: haluatko että teistä puhutaan selkänne takana pahaa vai haluatko että teistä puhutaan hyvää?

HR-päättäjä, markkinointipäällikkö, toimari, mikä oletkaan, jos sinulla on minkäänlainen koppi ydinbisneksestänne, on tämä sinun asiasi. A) Aiotteko käyttää ihmistyötunteja tämän ratkaisuun vai B) sijoitatteko softaan, jonka kautta kommunikaatio tehdään super helpoksi, melkein automaattiseksi – mutta silti yksilölliseksi? C) Ulkoistatteko ja annatte modernin rekryfirman hoitaa tämän alusta loppuun puolestanne? Se on tietenkin kuin mikä tahansa sijoitus – tosin paljon merkityksellisempi kuin moni. Se aika, raha, uusien softien ja prosessien opettelu, ja/tai ulkoistus rekrytoinnin ja työnantajabrändin ammattilaisille on worth it.

HAKIJAKOKEMUS = ASIAKASKOKEMUS = TYÖNTEKIJÄKOKEMUS

Hakijakokemus on yhtä tärkeä kuin asiakaskokemus. Hakijakokemus evolvoituu työntekijäkokemukseksi, ja kaikki tämä on merkittävä osa brändi-imagoanne markkinassa – ja hyvät rekryt näkyvät viivan alla, se on päivänselvä asia.

Miten teidän viimeisimmän rekryn hakijat arvostelevat kokemuksen: “0/5, ja kerron sen kaikille” vai “6/5, hakisin uudestaan ja suosittelisin Linkkarissa”? Jos ensimmäinen, niin palaa pari kappaletta ylöspäin ja ala toteuttaa. Kilpailijasi on jo vähintään hyvällä tiellä sinne 6/5 -tilanteeseen ja mikä on se isoin tekijä yrityksen menestyksen ytimessä: tietenkin henkilöstö, he tekevät kaiken työn.